Tutkimukset kiinnostavat

Mark O’Loughlin, joka on kirjoittanut kirjan The Service Catalog (jota Liisa Torkkeli kehuu itSMF:n sivuilla), pyysi saada käyttää palveluluetteloja koskevan tutkimukseni kuvia esitykseensä. Annoin toki luvan.

On mielenkiintoista huomata, että it-palvelunhallintaa ei ilmeisesti juurikaan tutkita maailmalla koska nämä nollabudjetilla tekemäni pienet kyselyt jaksavat kerätä kansainvälistä huomiota. Erilaisia markkinakyselyjä toki tehdään, mutta ne ovat hyvin heikkolaatuisia. Niissä usein vain kysytään mitkä prosessit olet implementoinut ja oliko siitä hyötyä. Jotkut neropatit vielä kysyvät vastaajalta millä kypsyystasolla tämä on, ikäänkuin vastaajilla olisi jokin yhteinen kypsyysasteikko, jota he voisivat luotettavasti soveltaa.

Luin juuri itSMF:n maailmanlaajuisen tutkimuksen tuloksia. Ei siitäkään mitään konkreettista faktaa irtoa, vain mielipiteitä. Siinä kysyttiin mitkä prosessit ovat käytössä (monet) ja miten hyvin viimeinen kehittämisprojekti onnistui (hyvin). Vastaukset ovat siis hyvin odotetun kaltaisia tosin V3 prosessit loistavat poissaolollaan. Ehdottomasti mielenkiintoisimpia ovat vapaat kommentit, joiden sävy on varsin kriittinen ja vastaa sitä kuvaa mikä minulla on.

Kiitokset siis kaikille vastanneille ja jos haluat jatkossa osallistua tutkimuksiin niin tilaa sähköpostitiedote (löytyy vasemmalta, Pohjoisviitan esittelyn alta).

Unohtakaa jo itil

It -palveluhallinnan ns. parhaiden käytäntöjen kirjasto on liian suosittu ja sen johdosta palveluntuottajien on pakko sanoa noudattavansa itiliä koska asiakkaat vaativat sitä. Samaan aikaan yhä useammat ammattilaiset ovat tajunneet että itil ja siihen liittyvät koulutukset eivät ole kunnossa. Esimerkiksi itilin ohjeiden mukaisesti it-yksikön pitäisi paneutua ankarasti strategiatyöhön. Viisaiden kirjojen mukaan yksi strategia ei it-yksikölle riitä vaan niitä pitää olla peräti 20 kappaletta eli lähes jokaiselle pikku puuhalle pitäisi määritellä oma strategia. Strategian ideaa ymmärtämättömät itilin kirjoittajat eivät myöskään osaa erottaa prosessia ja toimintoa toisistaan, vaan nämä menevät tekstissä iloisesti sekaisin. Koko ”parhaiden käytäntöjen” käsite on hämärtynyt, kirjoissa esitellään surutta uusia, teoreettisia käytäntöjä ”hyvinä”, tai ”parhaina” käytäntöinä.

Aidan Lawes, joka oli vetämässä itilin uuden version kehittämishanketta, on kirjoittanut neliosaisen kritiikin itilin tilasta ITP Reportin sivuilla. (Criticizing ITIL, Part 1-4) Siinä hän kertoo kuinka erään suuren it-palvelutuottajan henkilöstölle opetetaan sovellettua itiliä ”niin kuin meillä toimitaan”, mutta hankitaan kuitenkin sertifikaatit sertifikaattien vuoksi. Eräs suomalainen asiakkaani kertoi minulle, että heidän on pakko käyttää henkilöstöä itil-kursseilla asiakkaiden painostuksen takia vaikka sisältö on mitä on.

Itil kehitettiin aikoinaan 1980 luvulla, mutta se saavutti suuren suosion vasta vuosituhanteen vaihteessa. Aluksi itil oli vapaasti käytettävissä ja se avasi tien kasvulle. Kun suosio kasvoi, omistaja tarttui oikeuksiinsa. Sisällön oikeudet omistaa Office of Governement Commerce, eräänlainen brittien Solidium ja kirjojen oikeudet omistaa yksityinen TSO, joka aiemmin oli Englannin valtion painatuskeskus. Paineita itilin uusimiselle alkoi tulla eri suunnista ja lopulta se päätettiin kirjoittaa uusiksi. Koska OGC:llä ei itsellään ole mitään aiheeseen liittyvää osaamista, se ulkoisti kirjoittamisen tarjouskilpailun kautta viidelle yritykselle. Tulos oli sekava soppa, kirjat ovat ristiriitaisia ja niissä on paljon hyvää asiaa, mutta myös ärsyttäviä virheitä.

Uuden version myötä itil koulutus uudistettiin. Uusia tutkintoja kehitettiin runsaasti ja koulutuksesta tehtiin hyvin monimutkainen. Peruskurssilla tutustutaan lähinnä kirjojen sisällysluetteloon, varsinaiseen asiaan ei ehditä juuri paneutua. Jatkokursseilla olisi aikaa paneutua asioihin, mutta niiden suosio on ollut surkea.

Kaikki kouluttajat lähtivät tähän innolla mukaan, koska sertifiointikoulutuksesta oli kehittynyt merkittävä tulonlähde ja uuden koulutusohjelman ajateltiin moninkertaistavan tulot. Koulutuksen ainoa tavoite on hankkia osallistujille sertifikaatit ja jotkut kouluttajat jopa antavat takuita sertifikaatin saamiselle. Käytännössä tämä varmistetaan antamalla osallistujille kysymykset ja niiden oikeat vastaukset etukäteen ”mallikysymyksinä”. Kun kolmipäiväisen kurssin ja tentin käypä markkinahinta on reilu 1.000 € per henkilö, voisi rahat käyttää järkevämmin kuin opiskella näitä 1×2-harjoituksia.

Asiakkaan on turha vaatia it-toimittajaansa noudattamaan itiliä, se ei oikeastaan merkitse mitään, koska itil on niin tulkinnanvarainen. Itilin eri versiot ovat pinnalta katsoen samanlaisia, mutta jos vaivautuu lukemaan tekstiä, huomaa että sisällöllisesti niissä on suuria eroja. Käytännössä eri itil version soveltajien on hyvin vaikea löytää yhteistä linjaa oikein mistään, jokaiselle tulkinnalle näyttää löytyvän kirjoista perustelut.

Tarjouspyynnöissä ei siis pidä kysyä itilistä tai vaatia henkilökunnalla itil sertifikaatteja. Sen sijaan voi kysyä noudattaako toimittaja kansainvälistä ISO 20000 standardia. Se on paljon parempi pohja yhteistyölle, koska se on lyhyt ja melko täsmällinen sekä sisältää tarvittavat keskeiset elementit. Se ei muun muassa vaadi kirjoittamaan ainoatakaan strategiaa it-palvelutoiminnalle, riittää että on olemassa yrityksen strategian pohjalta laadittu suunnitelma.

Reittisuunnittelua 10-09 – Palvelujen määrittely ja palveluluettelot

Reittisuunnittelua 10-09 – Palvelujen määrittely ja palveluluettelot

En ole jaksanut ylläpitää Reittisuunnittelu-arkistoa, se on aika työläs operaatio ja ajattelin kokeilla josko tämä olisi hyvä idea.

Huom. Lopussa oleva linkki oli aluksi poikki mutta toimii nyt.

Pidin eilen workshopin palveluluetteloista. Meitä oli aktiivinen tiimi ja aiheesta syntyi hyvä keskustelu. Oli mielenkiintoista havaita että kaikki osallistujat käsittelivät ”oikeita” palveluja eli kyseessä oli palvelut, joita myydään oman organisaation ulkopuolelle. Mukana oli yksi asiakaspalvelujohtaja, jonka vastuulla oli myös myynti, muut olivat kehittämässä palveluja tai työskentelivät palvelutuotannon parissa. Osallistujien koostumus heijastelee aikaisemman tutkimukseni tuloksia. Palvelujen määrittely on vaikeaa myös palvelutuottajille, ei vain sisäisille it-yksiköille.  Asia toki olisi tärkeä myös sisäisille yksiköille, mutta ehkä tarvetta palvelujen määrittelyyn ei vielä tiedosteta.

Palveluluettelon tehtävänä on auttaa keskustelua asiakkaan ja palvelutuotannon välillä. Se on hyvin keskeinen elementti palvelunhallinnassa ja se koskettaa jokaista palvelutuotantoon osallistuvaa, ei siis pelkästään palvelun myyjiä tai kehittäjiä. Jokaisella palvelutuotannon osalla on ikään kuin oma palansa palveluluettelosta.  Isolla tai monimutkaisia palveluja tarjoavalla organisaatiolla pitäisi todennäköisesti olla käytössään useita palveluluetteloja esim. erityyppisille asiakkaille. Kaikkia ei todellakaan kannata pakata samaan muottiin.

Palveluluettelon määritteleminen ja palvelujen kuvaaminen ei ole tosiaankaan helppoa ja niiden ylläpito on työlästä.  Kuvaamiseen on vaikea löytää ”punaista lankaa” (Mistä ihmeestä muuten tulee sanonta punainen lanka? Googletus tuotti tällaisen tuloksen: ”sanonta punainen lanka juontaisi juurensa Englannin laivaston köysissä tunnusmerkkinä olleeseen punaiseen säikeeseen.” Sopii siis Pohjoisviitan käyttöön hyvin).

Olen itse miettinyt palveluluettelon kuvaamista sarjana matriiseja.  Matriisit rakennetaan kolmelle tasolle:

1.       A ensiksi nimetään asiakkaille tuotettavat palvelukokonaisuudet eri varsinaiset palvelut

2.       B seuraavaksi kuvataan ylätasolla ne asiat, joiden pitää toimia, jotta palvelukokonaisuudet toimivat eli ns. tekniset palvelut

3.       C lopuksi tarkennetaan mitä komponentteja yllä mainitut palvelut tarvitsevat ja kuvataan ne komponentit

Näistä muodostetaan sitten kaksi matriisia AxB ja BxC. Ideana on, että samat komponentit toimivat monessa palvelussa jolloin matriisit kuvaavat palvelupaketin sisällön ilman, että pitää toistaa samoja elementtejä uudestaan.

Kuvausten tekninen tekeminen ei ole ihan helppoa ja ensimmäiset versiot onnistuvat harvoin. Kuvausten muokkaaminen on työlästä, koska niistä tulee helposti laajoja ja samat asiat toistuvat niissä. Jos ja kun huomaat että haluat muuttaa palveluluettelon rakennetta, joudut tekemään paljon korjauksia. Helpottaakseni tätä työtä, olen kehittänyt excel-mallin, joka rakentaa palvelukuvaukset palveluluetteloista. Voit muokata ja järjestellä palveluluetteloja, voit siirtää palveluja tasolta toiselle jne.

Lopputuloksena saat taulukon, joka kokoaa kaikki ko. palveluun liittyvät kuvaukset yhteen.

Työkalu on yksinkertainen prototyyppi, mutta workshop osoitti että siitä on hyötyä. Sen käyttö edellyttää kuitenkin tämän mallin sisäistämistä. En aio ryhtyä myymään työkalua, mutta tarjoan palveluluettelo -workshoppia, jonka aikana osallistujat miettivät palvelujen määrittelyä ja soveltavat sitten työkalua palvelujen määrittelyyn.  Työkalu tulee siis materiaalin osana.

Ota yhteyttä jos olet kiinnostunut. Workshopin kuvaus on täällä: https://pohjoisviitta.wordpress.com/palvelulu-as/

ISO 20000 alkaa näkyä tarjouspyynnöissä

Jan van Bon kertoo ITSM-portalissa että USA valtionhallinto on alkanut lisätä ISO 20000 vaatimuksen tarjouspyyntöihinsä. Olen kuullut samaa myös Suomesta, ilmeisesti myös meillä julkishallinto on herännyt ensin. Tämä on hyvä uutinen. Tarjouspyynnöt ovat sitä kieltä, jota it-palveluorganisaatiot kuuntelevat. On iso loikka it-palvelunhallinnan tasolle ja sisällölle, jos ISO 20000 korvaa itil-vaatimukset tarjouspyynnöissä.

ISO 20000 on ainoa täsmällinen ja toteuttamiskelpoinen kehikko, jonka palvelun ostaja voi vaatia. IT-palvelujen ostajien pitäisi vihdoinkin oivaltaa ettei itil merkitse oikein mitään. Kuka tahansa voi sanoa toimivansa itilin mukaisesti, kunhan käyttää itil-terminologiaa. Itil on aivan liian tulkinnanvarainen, jotta siitä voisi olla hyötyä palvelun ostajalle. Itilistä on kaksi versiota ja sata tulkintaa. Itil on täynnä sisäisiä ristiriitaisuuksia, virheitä ja huonoja neuvoja. Toki itilissä on paljon hyviä asioita ja on sinänsä hyvä, että palvelun tuottajat pyrkivät kehittämään toimintaansa sen avulla, mutta ostajan kannalta ISO 20000 on paljon parempi työkalu.

Tässä tilanteessa ei kannata vaatia, että toimittajalla on voimassa ole sertifikaatti. Sertifionnissa on omat ongelmansa, eivätkä kaikki ISO 20000 prosessit ole aina välttämättömiä ostajan kannalta. Tärkeintä on saada lupaus, että toimittaja täyttää ISO 20000 vaatimukset sopimuksen kohteena olevien palvelujen osalta. On helppo valita muutama satunnainen kohde ja tarkistaa asia. Jos palvelutoimittajan myyjä on valehdellut, pikainen auditti paljastaa totuuden. Mahdollisissa kiistatilanteissa palvelun aikana voidaan myös katsoa standardin vaatimukset ja arvioida noudatetaanko niitä. Tämä edellyttää että ostaja hallitsee ISO 20000 vaatimukset. On parempi tarkastaa itse pari tärkeää kohtaa kuin luottaa sokeasti ulkopuolisen sertifiointiin.

Tarjouspyyntöön mukaan siis lause: ”Palvelun toimittaja sitoutuu toimimaan kansainvälisen ISO/IEC 20000:2005 standardien osien 1-2 antamien ohjeiden mukaisesti sopimuksen kohteena olevissa palveluissa. Palvelun toimittaja lupaa antaa asiakkaanedustajan tarvittaessa tarkistaa, että asiaankuuluvat toimintatavat, ohjeet, kirjaukset ja muut dokumentit ovat standardin vaatimusten mukaisia.”

Työkalututkimus

Tein edellisen työkalututkimuksen kolme vuotta sitten ja on mielenkiintoista katsoa miten tilanne on muuttunut. Tutkimus ei ole tieteellinen, otoksena ovat oma kontaktilistani aktiivit jäsenet. Vastaajien määrät ovat aika pieniä joten arviot ovat karkeita. Nyt tutkimuksessa oli 59 vastaajaa, 79 arviota ja 26 tuotetta. Vuonna 2007 tutkimuksessa oli 66 vastaajaa, 87 arviota ja 18 tuotetta.

Tuotteiden määrä on kasvanut yli puolella vastaajien määrään nähden. Osin tämä johtuu siitä että monet käyttävät useita tuotteita, mutta myös siitä, että tuotekartta on pirstoutunut. Vuonna 2007 Remedy ARS oli kirkas ykkönen 40 % osuudella. Nyt ARS ja BCM ITSM yhdessä yltävät vain 15 % osuuteen. Vuonna 2007 Efecte oli vahvassa nousussa, mutta nyt sekin on kääntynyt pieneen laskuun. Requeste näyttää olevan kasvussa, se on kiipinyt jaetulta viidenneltä sijalta kolmanneksi. Myös HP ja CA ovat säilyttäneet osuutensa. Itse tehdyt työkalut ovat kasvaneet nopeimmin.

HUOM Klikkaa kuvaa niin näet sen suurempana!

Tuotteisiin ei olla aivan tyytyväisiä. Yleisarvosana on pudonnut yhden kymmenyksen, 7,9->7,8, skaala-muutoksellakin voi olla osansa sillä 2007 käytettiin 1-5 skaalaa.

Suurimman nousun on tehnyt vanha Peregrine, nykyään siis HP Service manager. Tässä on hyvä huomata että kaikki tuotteet ovat varmasti muuttuneet paljon kolmessa vuodessa. Eniten on pudonnut Requeste, mutta se on edelleen ainoa yli kahdeksan yltävä tuote. Markkinaosuuksiaan menettävien Remedyn ja Efecten asiakastyytyväisyydet ovat myös pudonneet.

Tässä ovat sitten kaikki mainitut työkalut. Lisäsin niihin pienen kuvauksen ja tiedot paikallisesta edustajasta. Edustustiedot perustuvat googlehakuun ja otan toki vastaan korjauksia, jos niihin on pujahtanut virhe.

PS. Tapasin vanhan kollegan Quintin ajoilta. Stef Knaepkens oli Belgian maajohtaja ja hän on nyt siirtynyt edustamaan Prolinia. Prolin oli aikoinaan ensimmäinen ITIL pohjainen ITSM työkalu, jonka HP osti aikoinaan ja nimesi HP Service Deskiksi osana Open View -tuoteperhettä. HP osti myös Peregrinen Service Centerin joten sillä oli kaksi kilpailevaa tuotetta, jotka korvataaan nyt Service Managerilla. Service Desk lopetetaan ja sen käyttäjien täytyy vaihtaa tuote, mikä ei ole ihan helppoa. Uusi Prolin on siis uusi yritys joka tarjoaa vaihtoehdon HP SD asiakkaille, heidän tuoteensa on rakennettu niin, että sillä voi korvata HP Service Deskin ilman että tarvitsee tehdä mitään erityistä panostusta tuotevaihtoon.

Tuote Koulu-arvosana Vastaajien lukumäärä Kuvaus Kommentti
Assyst x 2 Saas-palveluna myytävä ITSM tuote. Suomessa Datacenter Finland edustaa. Vastaajat myös edustavat tuotetta, siksi en näytä heidän arvosanojaan jotka ovat kyselyn parhaat 🙂
Netop 9,0 1 Etähallinnan työkalu, paikallisen edustujan sopimus on päättynyt.
SAP BCM 8,8 2 SAP BCM on alkujaan suomalaisen Wicomin kehittämä kontaktinhallintajärjestelmä
Miradore 8,5 1 Suomalainen ITSM-tuote
BMC ITSM 8,3 4 BMC:n uusi ITSM-tuote, Materna edustaa
Jira 8,3 4 Tehtävänhallintaohjelmisto, jolla voi esim hallita virheitä. Paljon käyttäjiä. Suomessa Ambientia edustaa.
Requeste 8,1 7 Suomalainen ITSM-tuote
Accept360 8,0 1 Vaatimustenhalinnan työkalu, ei edustusta.
Epicor ITSM 8,0 1 ITSM-tuote jota edustaa Scala suomessa
Genesys 8,0 1 Kontaktinhallinnan tuote, jonka InterCall on ostanut jokunen vuosi sitten
iET ITSM 8,0 1 Uusi SaaS-tuote jota Infotool edustaa Suomessa
OTRS 8,0 1 OTRS on ilmainen help desk työkalu
Primus Knowhow 8,0 1 Primus Knowledge on tietämyksenhallinnan tuote jonka ATG on ostanut jo jonkin aikaa sitten.
SAP CRM 8,0 1 SAPin asiakasuhteenhallinta
CA SD 7,9 5 CA’n Service Desk, Suomen CA edustaa
Efecte 7,8 13 Suomalainen Efecte
Itse 7,8 9 Sekalaisia itse tehtyjä ratkaisuja.
Altiris 7,7 3 ITSM tuote, jonka Symantec on ostanut joku vuosi sitten, Suomessa UBM edustaa
HP Service Manager 7,6 5 Vanha Peregrine Service manager, jonka HP on ostanut
Sharepoint 7,5 5 Microsoftin yhteistyöskentelyyn tarkoitettu tuoteperhe
BMC Remedy 7,1 7 Vanhempi Remedy AR System, Materna edustaa Nämä ovat yleensä vahvasti räätälöityjä, ARS oli työkalu
HP Asset Center 7,0 1 Vanha Peregrine Asset center, jonka HP on ostanut
Nomis 7,0 1 Suomalainen help desk työkalu
Request tracker 7,0 1 RT on ilmainen help desk työkalu.
BMC Atrium 6,0 1 CMDB-tuote, Materna edustaa
Yhteensä 7,8 79

Syksy alkoi nyt

Syksy tuli vauhdikkaasti. Tässä ensimmäistä syysmyrskyä odotellessa joitakin hajahuomioita.

Meillä suomalaisilla on nyt vaarana sortuminen oman erinomaisuuden ihailuun, Newsweekin juttu ja aiemmat PISA-tutkimukset ovat vaarallisia jos niistä tulee liian hyvä mieli. Pienessä maassa asumisessa on paljon hyviä puolia, mutta joskus pitää avartaa näkemystään koska pienet ympyrät voivat kahlita.

Pink Elephantin vuotuinen konferenssi on saanut paljon kehuja ja siitä on kasvanut vuoden tapahtuma it-palvelunhallinnan alalle. Olin itse vakavasti miettimässä sinne lähtemistä omalla kustannuksella, kun sain tilaisuuden päästä sinne puhumaan. Kannattaa harkita vaihtoehtona näille kotimaisille kuvioille, kuulet näkemyksiä joita Suomen itSMF ei päästä esille  Päivitettyä tietoa täällä: http://www.pinkelephant.com/ressource/ebulletin/na/issue083110/

**********

Oletko käynyt ITSM portalin sivuilla. Siellä on hyviä kirjoituksia. Palvelukatalogeja koskevaan tutkimukseeni perustunut artikkeli on juuri julkaistu, mutta siellä on toki monta muuta kiinnostavaa juttua. ITSM portal on toimitettu ja siellä on pätevä kritiikki eli sinne ei kirjoiteta samalla tavalla kuin blogeihin tai keskustelupalstoille. Erilaiset näkökulmat avartavat ajattelua vaikka voikin joskus olla eri mieltä johtopäätöksistä.  http://www.itsmportal.com/

***********

Viimeaikaiset työkeikat ovat lisänneet junamatkustustani. Juna on kätevä väline eikä matka-aika mene hukkaan. Minulla on onni asua riittävän lähellä asemaa, joten pääsen juniin kätevästi. Puistolasta Tikkurilaan menee junalla vain 3 min, joten pääsen useimpiin kaukojuniin kätevästi. Ihmetyttää vain että business-luokka on yleensä niin tyhjä. Lisähinta työrauhasta on tosi pieni.

Itse opin jo aikoja sitten että kannattaa aina matkustaa 1. luokassa. Matkustimme usein Helsingin ja Jyväskylän väliä pienen tyttäremme kanssa. Silloin paikkalippuja myytiin vain junalipun kanssa ja jos matkusti lapsen kanssa, oli ostettava kolme lippua tai matkustettava lapsi sylissä, sillä junat olivat täysiä. Katsoimme usein kuinka ihmiset joutuivat nousemaan tavaroineen etsimään uutta paikka kun paikkalipun haltija saapui. Ensimmäisessä luokassa selvisimme kahdella lipulla sillä siellä oli aina tilaa. Mukavammat penkit ja rauha tulivat kaupan päälle.

Sitä vain en jaksa ymmärtää miksi VR:lle pitäisi hankkia kilpailijoita ihankun lento- ja autoliikenteessä ei olisi tarpeeksi. Kilpailun seurauksena voisi käydä niin että hinnat nousisivat (katsastus, Tukholman taksit), laatu heikkenisi (Pääkaupunkiseudun bussit) ja lopulta liikenne kuihtuisi pois (lentoliikenne pienille kentille). Kilpailu ei ole tehnyt maan sisäisestä lentoliikenteestä kovin toimivaa.

Mutta asiaan. Tiettynä ajankohtana kulkeva juna on hyvä esimerkki palvelusta. Palvelukatalogi on aikataulu lippuvaihtoehtoineen. Koko katalogi on varmaankin aika monimutkainen, mutta verkkoliittymä tekee siitä yksinkertaisen tarjoamalla asiakkaalle vain häntä kiinnostavat palvelut.

Veturinkuljettajaa matkustaja ei tapaa matkan aikana, mutta hänen työnsä on tärkeä osa palvelutapahtumaa. Silti veturin kuljettaminen ei ole erillinen palvelu, se on osa jokaisen lipun hintaa, kuten on myös junien huoltaminen. Lipunmyynti taas on oma palvelunsa sillä siihen liittyy neuvonta. Moni käyttäjä käyttää lipunmyyntijärjestelmää hintatietojen hankkimiseen ja vertailuun eikä siis välttämättä matkusta. Lisäksi on sitten esim. junan kulusta raportoiva järjestelmä, jossa voi seurata asemakohtaisesti junan toteutuneita lähtö- ja saapumisaikoja.

Tässä tullaan sitten siihen mielenkiintoiseen kuvioon, että osa it:n tarjoamista palveluista tulee suoraan asiakkaille. VR:n it-palvelu tarvitsee oman kataloginsa sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Sama tilanne on varmasti monilla it-yksiköillä.

PS VR ei ole asiakkaani, nämä ovat vain yksityisiä pohdintoja asiakkaan näkökulmasta. Kirjoitan tätäkin parhaillaan junassa.

%d bloggers like this: