Kehityshankkeet

Tässä tutkimuksessa kysyttiin kehittämishankkeiden onnistumisesta. Vastauksia on saatu 47 hankkeesta. Muutama vastaus on saatu puhelinkeskustelussa. Aihe oli ilmeisen arkaluontoinen ja siksi vastauksia tuli vähemmän.

Vastaajista 80% edusti hankkeen tekijöitä ja vain 20% oli hankkeiden kohteita.

Hankkeista tehtiin pääosin omin voimin n. 40%, reilussa neljänneksessä oli konsultti neuvomassa ja vajaassa kolmanneksessa konsulttien osuus oli suuri. Jatkossa tulkitsen vaihtoehdot a), b) ja c) omin voimin tekemiseksi.

Näistä vajaa puolet on onnistunut, vajaa kolmannes onnistunut osittain. Hankkeista 15 % on sellaisia, joiden onnistumista ei tiedetä koska sitä ei ole mitattu ja 12% on epäonnistunut. Onnistumisten määrään pitää suhtautua varovaisuudella, kuten kohta nähdään.

Tässä syy miksi onnistumisten osuuteen pitää suhtautua varovaisesti. Arvio hankkeen onnistumiseta riippuu suuresti keneltä kysyy. Yksikään vetäjä ei raportoi hankkeensa epäonnistuneen. Hankkeista n. puolet onnistuu kun kysytään niihin osallistuneilta henkilöiltä. Silloin kun vastaajana on henkilö, jonka työhön hankkeen olisi pitänyt vaikuttaa, onnistumisia on vain 10 %. Tässä onnistumisiksi on laskettu vaihtoehdot a) ja b). Joissakin vastauksissa annettiin useita vaihtoehtoja ja olen valinnut yhdistelmistä ”huonoimman”, näitä oli vain 10% vastauksista.

Tässä vielä tarkemmin eri tulosvaihtoehdot. Lähes 40% hankkeen kohteena olleista sanoo, että hanke on epäonnistunut, mutta sen väitetään onnistuneen, 15% osallistujista myöntää hankkeen epäonnistuneen, mutta yksikään hankkeen vetäjä ei kerro epäonnistuneesta hankkeesta.

Konsulteista ei näiden tulosten valossa ole hyötyä. Konsulttien osallistuminen ei vaikuta onnistumisiin paljoakaaan, mutta epäonnistumisten määrä kasvaa huomattavasti kun konsulttien osuus on suuri. On toki mahdollista että konsultteja on käytetty vaikeissa hankkeissa ja helpot on tehty omin voimin.

Omien konsulttikokemusteni mukaan selkeät, rajatut toiminalliset hankkeet ovat onnistuneet hyvin. Service Deskien perustamiset ja kehittämiset ovat yleensä menneet putkeen, kunhan on vältetty pahimmat virheet. Näissä hankkeissa konsultista on ollut taatusti apua, mutta toki on totta että kaikki hankkeet eivät aina onnistu. Jostain syystä kipinä ei ole syttynyt eivätkä asiat lähteneet liikkeelle.

Muiden tekemissä hankkeissa tavallisin virhe on omien havaintojeni mukaan liiallinen keskittyminen välineisiin. Työkalut eivät yksin ratko ongelmia. Ihmettelen sitä että monet ovat halukkaita ostamaan kehittämishankkeen konsultoinnin järjestelmätoimittajalta tai koulutusyritykseltä, sillä juuri ohjelmistokauppiaat helpoiten näkevät muutoshankkeet pelkkinä asennusprojekteina ja koulutusyrityksen konsulttien tehtävänä on usein koulutuksen myyminen.

Oma konsultointityylini on Pohjoisviitan filosofian mukainen, yritän opastaa oikealle reitille ja varoittaa hankkeen riskeistä. Uskon että muutokset onnistuvat parhaiten, kun oma väki suunnittelee ja toteuttaa ne.

3 vastausta

  1. Moi,

    Itse mittaan hankkeen onnistumista sillä, että se saavutti asetetut tavoitteet. Olen turhankin usein nähnyt, että hankkeen kohteella nämä tavoitteet ovat epäselviä ja/tai muuttuvat hankkeen aikana jolloin heidän mielestään hanke ei tietenkään saavuttanut kohteen tavoitteita.

    T. Erkki

  2. It projekteissa varmasti mutta pitääkö sama paikkaansa toiminnan kehittämisessä. Jos vaikka pyritään tehostamaan toimintaa tai parantamaan palvelua niin tavoite ei ehkä muutu mutta tuloksesta voidaan olla eri mieltä.

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: