BYOD Suomessa

Maailmalla puhutaan ilmiöstä BYOD, Bring Your Own Device, joka tarkoittaa sitä, että ihmiset tekevät töitä itse hankkimillaan omilla laitteillaan.Nyt halusin selvittää esiintyykö sitä myös meillä. Kyselyssä oli vain kaksi kysymystä.

 1 Teetkö töitä joskus omilla laitteilla
a) en koskaan
b) kännykällä
c) tabletilla (iPad, tai vastaava)
d) kannettavalla
e) pöytäkoneella
 
2) Jos teet töitä omilla laitteilla niin missä
a) kotona
b) töissä
c) työmatkoilla
d) lomalla
 

Aihe oli ilmiselvästi kiinnostava, sillä vastauksia tuli ennätysvauhtia, 136 vastausta vuorokaudessa lienee Pohjoisviitan kyselyjen vastausennätys. Vaikka vastauksia on paljon, on pidettävä mielessä että vastaajat eivät edusta tavallisia käyttäjiä, vaan ovat pääosin it-väkeä. Lisäksi he ovat keskimääräistä fiksumpia ja ajantasalla olevia, koska lukevat sähköpostejani ja blogiani;)

Ilmiö on selvästi rantautunut Suomeen, töitä tehdään omilla laitteilla. Vain reilu puolet vastaajista ilmoitti, ettei tee koskaan töitä omilla laitteilla.

Suosituin oma laite on kannettava. Tabletit eivät ole vielä saavuttaneet pöytäkoneiden asemaa.

Omia laitteita käytetään eniten kotona, mutta 15 % vastanneista käyttää omaa laitetta myös töissä.

Oman tablet-koneen työkäyttäjistä 80% käyttää sitä myös työpaikalla. Tablettien myynti kasvaa huimaa vauhtia. Apple myy enemmän iPadeja kuin maailman suurin tietokonevalmista HP myy tietokoneita. Lienee todennäköistä että juuri tabletit tulevat aiheuttamaan päänvaivaa it-väelle.

Tällä kertaa en pyytänyt avoimia vastauksia, mutta niitä tuli pyytämättäkin ja näytän nekin. (Olen editoinut vastauksista pois kohdat, joista voisi tunnistaa vastaajan.)

  • BYOD on tulossa myös meille kovaa vauhtia. Palveluiden suunnittelussa pyritään siihen että ne olisivat käytettävissä paitsi ajasta ja paikasta, myös laitteesta riippumatta. IT:n johtaja on asettanut tämän myös työasema-konseptin kehityksessä keskeiseksi tulevaisuuden tavoitteeksi.
  •  Meillä käydään keskusteluja että työnantaja ei jatkossa antaisi laitteita työntekijälle vaan rahan jolla jokainen saisi ostaa sellaisen kun haluaa. Eli silloin töitä tehtäisiin periaatteessa aina omilla laitteilla. Työnantajan rahalla saisi peruslaitteen (puhelin, läppäri jne) mutta laittamalla itse vähän lisää voisi hankkia omia mieltymyksiä vastaavia ratkaisuja. Jotain teknologia ja tietoturvaratkaisuja rajauksena. Jos tällainen toteutuisi silloin aina työskenneltäisiin omilla laitteilla. Eräs osa toimii jo nyt aika paljon näin. Heillä näkyy tabletteja, uusia puhelimia yms.
  •  Tuosta ilmiöstä on ollut keskustelua, mutta toistaiseksi tietoturvapolitiikan mukaan töitä tehdään yrityksen hallinnoimilla laitteilla, jotta voidaan varmistaa haluttu käsittely-ympäristö aineiston luokittelun mukaiseksi. Vaatimuksia on aika hankala ulottaa kenenkään omiin laitteisiin.
  •  Tuo on huono kysymys esittää IT-ihmisille, koska meillä on yleensä kaikki nuo romppeet ”firman piikkiin”. Eli kysymys pitäisi esittää businessväelle, jotka Joulupukin tuomia tablettejansa firman verkkoihin virittelevät… Siis vastaus omalta osaltani on että en tee omilla laitteilla koska olen kaikki nuo kysytyt laitteet ”joutunut” ottamaan käyttöön firman kautta, mutta kaikkia noita teen! Niin, businessihmisille en tätä kysymystä uskalla mennä edes esittämään, koska sitten ne huomaa porsaanreiän ja alkavat virittää BYODejansa yrityksen verkkoon…
  •  Meillä tuo BOYD on kovasti tapetilla. Keskustelu alkoi jo viime vuonna. Yhtenä seurauksena meillä on lanseerattu tammikuussa iPad, jolla saa yhteyden yhtymän verkkoon ja määrättyihin pääsovelluksiin Citrix-yhteydellä. Tämä iPad on yhtiön omaisuutta mutta periaatteessa meillä saa omaan kännyyn, jos se on sisäisesti sertifioitua brandiä ja mallia – esim. sähköpostin.
  •  Vastaukset olisi erilaisia, jos olisin entisessä työpaikassa. Täällä tietoturvakäytännöt estävät muut välineet.
  •  vastaan kysymyksiisi, mutta en voi olla samassa yhteydessä kommentoimatta, että mulla oli aika tiukkasävyinen keskustelu siitä esimieheni kanssa, että onko otettava matkapuhelimet haltuun vai ei. Olen ehdottomasti BYOD:n kannalla, mutta … Palaillaan, erittäin hyvä kysely!
  •  alla vastaukseni kysymyksiin, mutta täytyy kommentoida hieman, sillä tietohallinto tiedostaa tämän uuden suuntauksen ja olemme henkisesti alkaneet valmistautua tulevaan muutokseen ja koitamme muutaman henkilön kanssa viedä tällä saralla asioita eteenpäin niin että tulevaisuudessa eri palveluita voisi käyttää omilla laitteilla turvallisesti ja samaan tapaan kuin firman tarjoamilla laitteilla.
  • Firmamme sisällä on työntekijöillä jo nyt paljon käytössä henkilökohtaisia kännyköitä, iPadejä yms. laitteita, joita ei virallisesti tueta, mutta ei myöskään estetä niiden käyttöä.
  • Tästä pikavastaukset kyselyyn. Kyllähän tuo BYOD on leviämässä meillekin, ei vielä kovin laajasti.
  • Kyllä on tämänkin ilmiö saapunut meille, ja kiinnostaisikin tietää tarkemmin kuinka laaja tämä ”ongelma” on 🙂
  • Me tarjoamme nykyään työsähköpostin myös ihmisten omiin laitteisiin. Itselläni on firman iPad, joten en ole tätä toiminnallisuutta tarvinnut.
  • Lisäkommenttina, että nykyisellään ei käytännössä juuri mitään pysty tekemään omilla laitteilla paitsi tietysti ”muistitikku-integraatiolla”. Orastavaa painetta kuluttajistumisen kautta on kuitenkin meilläkin näkymässä ja erilaisia kehityssuuntia tähän suuntaan menossakin, mm. VDI-ratkaisut.. Aika iso kynnys varmaankin kuitenkin on mahdollistaa yrityksen palveluiden ”natiivi” käyttö henkilökohtaisilla laitteilla.
  • BYOD ilmiö mielestäni ei ole hyvä 🙂
  • kysymys on kohdallinen hieman monivivahteinen ja jossain määrin myös akateeminen. Koska kaikki käyttämäni laitteet ovat oman firmani omaisuutta, niin voin vastata a) ei koskaan. Mutta koska firma ja minä ollaan saman asian kaksi eri ilmentymää, niin voin vastata myös, että teen aina töitä, niin firman kuin asiakkaidenkin, omilla laitteilla ja kaikkialla.

Avoimet vastaukset kertovat että ilmiö on tulossa ja se tulee aiheuttamaan kitkaa. Omien laitteiden käyttö tulee muuttamaan it-yksikön asemaa monella tavalla. Ensimmäiseksi muutos näkyy Service Deskissä, mutta se ei jää sinne. Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan muutoksesta SD 2.0 -seminaariin.

 

 

Onpas BYOD lämmin aihe

Jotenkin pidin helmikuun pikakyselyn aihevalintaa vähän heikkona ja mietin onko ajankohtakin näin hiihtolomaviikolla huono, mutta ajattelin että eiköhän tästä joku kuva tule. Arvelin, että ilmiö ei itseasiassa ole vielä rantautunut Suomeen.

Väärässä olin. Vastauksia alkoi tulla sellaista vauhtia, että en muista moista nähneeni. En huomannut kysyä mielipidettä ilmiöstä, mutta tiukkia kannanottojakin on tullut. Vastauksia on tullut reilussa parissa tunnissa jo 110. Julkaisen tulokset loppuviikosta.

Muutosvauhti

Tämä kommentti tulee taivaalta. Istun lentokoneessa matkalla Roomaan. Norwegian tarjoaa ilmaisen WiFin ja hyvin toimii.

Olemme kai niin tottuneita tähän jatkuvaan kehitykseen että sen vaikutukset jäävät huomaamatta. Monien mielestä esimerkiksi sosiaalinen media on vain pintakuohua, mutta minusta on alkanut tuntua siltä että maailma ei ole enää ihan samanlainen.  Totutut tavat muuttuvat jatkuvasti.

Väitän että it-palvelujen on pakko mukautua ja muuttua. Tarvitsemme uudet parhaat käytännöt, nuo mainframe aikakauden jutut eivät ole tätä päivää.

Service Desk 2.0

Help/Service desk oli aikoinaan ratkaisu yhteiseen ongelmaan. Tietotekniikka oli uutta ja epäluotettavaa. Käyttäjillä oli paljon yksinkertaisia, toistuvia pulmia ja ne piti ratkaista. Tämä alkaa olla historiaa kuluttajille tarkoitettujen laitteiden valloittaessa maailmaa. Mikä sitten on service deskin tehtävä muuttuvassa maailmassa? Tietysti se, mikä sillä on aina ollut, eli auttaa asiakkaittaan olemaan tehokkaampia tietotekniikan avulla. Keinot vain muuttuvat ja se ei ole helppoa. Kodakin kohtalo on hyvä esimerkki siitä, miten käy jos ei hyväksy muutosta. Kodak teki loistavia filmejä, mutta ei ymmärtänyt, että ihmiset haluavat kuvia.

Muutokseen on helpompi valmistautua kun ymmärtää mistä on kyse. Tämä workshop kertoo miksi muutos tulee, mitä se tarkoittaa ja mitkä asiat pitää poisoppia.

Ohjelma 30.3.2012

0900 Avaus ja esittely
0930 Miksi service deskin on pakko uusiutua
1100 Service deskin uusi rooli
1200 Lounas
1300 Uudet prosessit ja funktiot
1400 Kahvi
1430 Uudet työkalut
1500 Sosiaalinen ITSM?
1600 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden hinta on 490 € + alv. Hinta sisältää tarjoilut ja materiaalin paperilla tai sähköisesti. Ota tiimisi mukaan, tämä muutos koskee kaikkia, joka neljäs ilmoittautuja pääsee maksutta mukaan. Henkilön saa vaihtaa ja ilmoittautumisen voi perua maksutta vielä päivää ennen tilaisuutta.

Paikka: Vantaan Leija, lähellä Jumboa

Ilmoittaudu tässä

Kurssin vetäjä: Aale Roos, perusti Help Desk Instituten 1992, järjesti Suomen ensimmäisen avoimen ITIL Foundation kurssin 2003 ja järjestää Suomen ensimmäisen Service Desk 2.0 kurssin 30.3.2012

 

%d bloggers like this: