Kehittämisen organisointi

Aineisto

Tällä kertaa kyselyn kohteena oli toiminnan kehittäminen. Kysely lähetettiin Pohjoisviitan kontaktilistalle ja siihen on tähän mennessä tullut 66 vastausta. Tässä ensin kysymykset:

Tämän kyselyn kohteena on toiminnan kehittäminen. Tarkoitan sillä toimenpiteitä, joita organisaatio tekee ilman maksavaa asiakasta ja joiden tarkoituksena on parantaa tuotetun palvelun laatua joko suoraan tai välillisesti. Nyt olen kiinnostunut siitä miten kehittämistä tehdään ja johdetaan.
 
KYSYMYKSET
1 Miten oman toiminnan kehittäminen toimii?
a) meillä ei juuri ole aikaa siihen
b) tiimit kehittävät omaa toimintaansa itsenäisesti
c) meillä on erityinen kehittämisorganisaatio/henkilö, joka vastaa kehittämisestä
 
2 Millaisia tuloksia olet nähnyt tämän vuoden aikana?
a) lähinnä epäonnistumisia
b) en juuri mitään
c) onnistuneita hankkeita
d) selvää parannusta palvelun laadussa kehittämisen tuloksena
 
3 Oletko itse osallistunut johonkin kehittämishankkeeseen tämän vuoden aikana?
a) en ole
b) olen osallistunut
c) olen vetänyt hanketta
 
4 Miten esimiehet suhtautuvat kehittämisehdotuksiin?
a) en tiedä
b) niille on vaikea saada lupaa
c) niitä tuetaan
 
5 Miten organisaatio suhtautuu kehittämishankkeisiin?
a) en tiedä
b) niitä vastustetaan usein
c) passiivisesti
d) yleensä positiivisesti

Tulokset

Tällä kertaa minua kiinnosti erityisesti miten kehittämisen organisointi vaikuttaa kehittämisen tuloksiin ja siksi aloitin kysymällä, onko organisaatiossa nimetty kehittämisvastaava.

Tässä vaihtoehto a) oli mukana, koska se on kovin tavallinen vastaus, kun ehdotan jotain kehittämishanketta🙂 Oman kehitysorganisaation osalta vastaukset menivät tasan. Monissa organisaatioissa on sekä itsenäistä kehittämistä että oma kehitysorganisaatio. Nämä on luokiteltu ryhmään c) koska olin kiinnostunut kehitysorganisaation vaikutuksesta.

Vastaajien mielestä hankeet yleensä onnistuvat, mutta vain vajaa 30% sanoi niiden johtaneen selvää parannukseen palvelun laadussa. Toki hankkeilla voidaan pyrkiä myös esim.kustannussäästöihin.

Lähes kaikki vastaajat olivat joko osallistuneet tai vetäneet jotain kehittämishanketta. Monet ovat tehneet molempia jolloin heidät on luokiteltu vetäjien ryhmään.

Johto suhtautuu yleensä kehittämishankkeisiin myötämielisesti.

Organisaation asenne on samoin yleensä myötämielinen, mutta vastustusta tai pasiivisuutta esiintyy 40% vastaajista. Mielenkiintoista oli, ettei kukaan valinnut vaihtoehtoa: ”en tiedä”.

Oma kehittämisorganisaatio näyttää saavan aikaan parempia tuloksia kuin tiimien itsenäinen kehittäminen. Luonnollisesti toimintaa kehittävät saavat aikaan enemmän kuin ne, joilla ei ole siihen aikaa. (Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana, kuvan ja pitkien tekstien asettelu oli haastavaa)

Vetäjät suhtautuvat hiukan opitimistisemmin saavuttamiinsa tuloksiin kuin osallistujat . Kaikkein optimistisimpia ovat ne, jotka eivät ole osallistuneet hankkeisiin, mutta tämä ryhmä oli hyvin pieni.

Henkilöstön suhtautuminen kehittämiseen on positiivisempaa silloin kun ei ole erityistä kehittämisorganisaatiota. On mielenkiintoista että ne, jotka sanovat että kehittämiseen ei ole aikaa, olettavat myös että henkilöstö suhtautuu kehittämiseen kielteisesti.

Henkilöstön suhtautumisella on selvä vaikutus hankkeiden onnistumiseen. Kun organisaatio suhtautuu positiivisesti, hankkeista epäonnistuu 15%, silloin kun henkilöstö vastustaa tai on passiivinen hankkeista epäonnistuu n. 40%.

Lopuksi jaoin vastaukset kahteen ryhmään sen mukaan edustaako vastaaja sisäistä it:tä vai palveluyritystä. Vastauksista löytyi selviä eroja. Palveluorganisaation kehittämishankkeet onnistuvat useammin ja niistä 40% tuottaa parannuksia palvelun laatuun. Palveluyrityksissä myös näytetään tietävän kehittämisen tulokset paremmin.

Kehittämisorganisaatio on tavallisempi palveluyrityksissä.

Tulkinta

Tutkimuksen tuloksia arvioidessa pitää muistaa, että vastaajat ovat henkilöitä, jotka arvioivat osin omaa työtään. Toisaalta Pohjoisviitan tutkimuksissa on tavallista, että vastaajat ovat kriittisiä oman organisaationsa toiminnan suhteen.

Näyttää siltä, että omasta kehittämisorganisaatiosta on hyötyä ja että palveluyritykset pystyvät ohjaamaan oman toimintansa kehittämistä paremmin kuin sisäiset yksiköt. Olen itse suhtautunut sisäiseen kehittämiseen aika epäillen, (ehkä osin siksi, että näin konsultin näkökulmasta sisäiset kehittäjät ovat joissakin tapauksissa kilpailijoita tai ainakin jarruja konsultoinnin myynnin kannalta). Odotin heikompaa tulosta sisäisten kehittäjien työlle, mutta tulos kertoo päinvastaista. Kehittämisvastuun määrittely on suositeltava käytäntö. Esimerkiksi ISO 20000 asettaa paljon vaatimuksia toiminnan jatkuvan kehittämisen suhteen ja ne vaatimukset on varmasti helpompi täyttää, jos tehtävään on nimetty erityinen henkilö.

Henkilöstön ottaminen mukaan kehittämiseen on tärkeää ja joissakin tapauksissa oma kehittämisorganisaatio voi vähentää henkilöstön roolia. Koska henkilöstön vastus tai pasiivisuus lisää epäonnistumisen riskiä, on tärkeä huolehtia siitä, että kehittäjät eivät pääse etääntymään käytännön työstä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: