ISM menetelmä

ism

ISM Method on TSO:n julkaisema uusi kirja it-palvelunhallinnasta Kirjoittajien, Wim Hoving & Jan van Bon mukaan ISM Method on tarpeen, koska monet organisaatiot ovat turhaan yrittäneet soveltaa ITILiä huonolla menestyksellä. Vuosien yrittämisen jälkeen käyttöön on saatu kaksi tai kolme prosessia. Käyttöönottohankkeita on tehty ja prosessikuvauksia löytyy, mutta henkilökunta ei niitä käytä. Tilanne vaikuttaa tutulta myös Suomessa, puheiden ja todellisuuden välissä on kuilu. Prosessikehittämiseen on uhrattu aikaa ja resursseja, mutta todellisuudessa tulokset ovat vähissä.

 

Sisältö

Kirjan ensimmäinen luku käsittelee it-palveluhallinnan historiaa. Se on ehkä vähän akateeminen, mutta auttaa ymmärtämään kokonaisuutta. Siinä esitellään itil ja sen edeltäjiä, MOF, Cobit, PRINCE, standardit ja ehkä tärkeimpänä SAME, Strategic Alignment Model Enhanced.

SAME jakaa kentän yhdeksään ruutuun toiminnan ja tason mukaisesti. Tasot ovat tutut strategia, taktinen ja operationaalinen.

SAME

Toiminnat ovat liiketoiminta, informaatio ja teknologia. Yksinkertainen esimerkki voisi olla palkanlaskenta. Toiminta määrittelee organisaation tarpeet strategiassa, valitsee ihmiset ja määrittelee maksettavan palkan. Henkilöstöhallinto määrittelee henkilöstöhallinnon tietotarpeet, valitsee järjestelmän ja syöttää tarvittavat tiedot järjestelmään. It-palvelunhallinta huolehtii järjestelmän toimivuudesta ja pyörittää sitä.

ISM menetelmä lisää tähän vielä kolmannen ulottuvuuden: ihmiset – työkalut – prosessit. ITSM:n toimialue on kansikuvan mukaisesti oikean reunan kaksi alinta laatikkoa, eli teknologia taktisella ja operationaalisella tasolla. Mielestäni rajaus on tärkeä ja oikea. Itil antaa väärän kuvan it-palvelunhallinnan toimialasta, ikään kuin it-palvelun tuottaja vastaisi koko toiminnan kehittämisestä. Strategista ajattelua toki tarvitaan it-palvelunhallinnassa, mutta ei prosessia.

Kirjan toinen luku kuvaa ITSM-ajattelun nykypäivää. Se on täsmällinen ja selkeä katsaus niistä käsitteistä ja periaatteista, joilla it-palveluhallintaa ohjataan. Käsitteet määritellään täsmällisesti ja loogisesti. Kirjassa kuvataan selkeästi taktisen ja operationaalisen toiminnan erot, esimerkiksi itil ongelmanhallinta sotkee taktisen ja operationaalisen toiminnan samaan prosessiin. Tämä on suuri kehitysaskel verrattuna sekavaan ITIL-käsitteistöön. It-palvelu määritellään näin: toimivien it-toiminnallisuuksien (eli automaattisen tietojenkäsittelyn) tarjoaminen. Toisin sanoen palvelu sisältää joitakin toiminnallisuuksia eli ominaisuuksia jotka myös toimivat.

Kolmas luku esittelee ISM mallin. Tavoitteena on kuvata it-palvelunhallinnan aidot ydinprosessit, ei toimintoja. Pyrkimyksenä on selkeys ja yleisyys. Jokaisella organisaatiolla on samat prosessit, erot näkyvät proseduurien ja työohjeiden tasolla. Malli on standardoitu ja minimalistinen, mukana on vain tärkeimmät osat.

Menetelmään kuuluu viitekehys, (framework) käyttöönottomenetelmä ja tuki. Kirjoittajien mukaan tämä on merkittävä ero, ISM on tarkoitettu käyttöönotettavaksi toisin kuin itil.

Neljäs luku esittelee sitten itse menetelmän. It-palvelun pyörittämiseen tarvitaan kuusi toisiinsa liittyvää prosessia ja ne otetaan käyttöön vaiheittain, sillä mikään organisaatio ei kykene käsittelemään kovin montaa muutosta yhdellä kertaa. Prosesseille on anettu itilin mukaiset nimet, mutta niitä kuvataan myös verbeillä, jotka olen kääntänyt suomeksi. Viestinä on että prosessit eivät ole mitään epämääräistä hallinnointia vaan asioiden tekemistä.

ismISM pros

Viides luku kuvaa itse prosessit. Näistä mielenkiintoisin on Operations Management eli toimitusprosessi. Se sisältää kaksi aliprosessia: toteutus ja valvonta. Toteutus huolehtii päivittäisistä rutiineista ja tekee hyväksytyt muutokset. Valvonta taas valvoo kaikkia järjestelmiä ja tarvittaessa raportoi häiriöistä.

Arvio

ISM menetelmä on houkuttelevan selkeä ja minimalistinen. Kirjan lukeminen voi saada monet ymmärtämään, miksi nykyiset prosessit eivät toimi. Kirjasta löytyy paljon täsmällisiä ja selkeitä määritelmiä asioille.

Menetelmän heikkous voi olla siinä, että se ei kuvaa informaatio-tasoa lainkaan. Esimerkiksi service deskin toiminnot ovat enemmän sillä tasolla. Olen väitellyt Jan van Bonin kanssa monet kerrat asiakastuen merkityksestä, mutta Janilla on mielestäni aika suppea näkemys siitä. ISM ei siis tarjoa mitään uutta ja innovatiivista palvelun kehittämiseen.

Menetelmä on kaupallinen siinä mielessä että Jan tarjoaa sekä koulutusta että konsultointia menetelmään ja veloittaa menetelmän käytöstä. Toisaalta mikään ei tietenkään estä soveltamasta kirjan oppeja omaan toimintaan.

Jos organisaatiosi on tunnistanut tarpeen saada it-tuotanto toimimaan tehokkaammin ja luotettavammin, ISM menetelmä on vastaus. Jos tarvitset selkeän viitekehyksen ip-palvelutuotannolle, unohda itil ja tartu tähän kirjaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: