Virtuaalinen keskustelu konferenssissa

Ruotsin itSMF piti kevätkonferenssin eilen, sen yhteydessä oli virtuaalinen web-paneeli, johon osallistuivat Rob England, James Finister ja minä. Keskustelimme Google-hangoutin välityksellä yleisön edessä. Mielenkiintoinen kokeilu. Keskustelu on nähtävissä YouTubessa. http://www.youtube.com/watch?v=hIUOdF1TsWw&feature=youtu.be Tätä voisi kokeilla Suomessakin.

Paneeli herätti aika paljon kommentteja ja keskustelua sosiaalisessa mediassa. Minun on suorastaan pakko kopioida tähän Chris Dancyn  über-imarteleva kommentti : No +Aale Roos is the smartest person I have met in ITSM.  Everyone else does a nice job at referencing books, soundbites and position, Aale actually THINKS about the question and problem. You can SEE thinkers think.  It’s rare, that’s why it’s so easy to spot.

Dancy’n lait

Chris Dancy on julkaissut sarjan ohjeita sosiaalisen median käytöstä. Ne eivät ole aivan helppolukuisia, mutta niissä on ajatusta. Alkuperäiset 11 ediktiä eli ukaasia löydät täältä.

Olen muokannut niistä oman tiivistelmän, tämä ei ole käännös vaan oma tulkintani.

1) Älä julkaise täsmälleen samaa materiaalia samassa muodossa eri kanavilla. Oman viestin toistaminen rasittaa niitä harvoja, jotka ovat sinusta kiinnostuneita. Tämä on hyvä ohje, mutta monet rikkovat sitä. (Minä myös, tämä juttu näkyy Pohjoisviitan sivuilla (WordPress), LinkedInissä ja vielä Pohjoisviitan Facebook-sivuilla.)

2) Seuraajasi ovat asiakkaitasi ja sinun pitää tuottaa kullekin kanavalle sille soveltuvaa huipputasoista materiaalia. Kanavat ovat erilaisia, opettele käyttämään niitä ja tuota kiinnostavaa tietoa, vältä tyhjää meluamista.

3) Sinulla ei ole yksityistä elämää, ala käyttää Facebookia. Facebook on osa elämää ja sen pelkääminen on turhaa. Facebook soveltuu monenlaiseen käyttöön.

4) LinkedIn on ammattilaisten verkko joten käyttäydy oikein ja ylläpidä tietojasi. Kun unelmiesi työpaikka aukeaa, sinut voidaan karsia LinkedIn-profiilisi perusteella, ilman että kukaan ottaa sinuun yhteyttä.

5) Sähköpostin käsittely ei ole taito, se on joillekin päätoimi. Sähköposti on vanhanaikainen ja tuottamaton työkalu. Lähetetty liite on kuollut, jaa enemmin linkki.

6) Mittaa itsesi. Sosiaalinen media antaa lukuisia keinoja oman toiminnan mittaamiseen, esimerkiksi Klout antaa jonkinlaisen käsityksen vaikuttavuudesta. Kaikkea toimintaa voi mitata ja dokumentoida. Jos jaat linkkejä, näet kuinka moni on avannut dokumentin.

7) Varo tarttuvaa tautia. Aina välillä sosiaalinen media näyttää vievän uhrinsa arvostelukyvyn. Uhri jakaa tietoa tolkutonta vauhtia saadakseen itse huomiota. Jaetun tiedon laatu voi olla surkea, riittää että siinä on kiehtova otsikko.

8) Keskustelu omista laitteista ja niiden vaaroista on harhaa, se juna meni jo. Ihmiset käyttävät mitä haluavat ja tieto siirtyy vaivatta pilveen.

9) Sosiaalisella medialla voi kontrolloida julkisuutta. Voit rajoittaa kuka näkee tietosi ja kuka pystyy ottamaan yhteyden sinuun.

10) Sinulla on digitaalinen persoona ja sinä et ole se. Sinä voit vaikuttaa siihen millainen sinä olet digitaalisessa maailmassa.

11) Onko sinusta tullut työnantajasi äänitorvi, toistatko kaiken mitä pomosi tai yrityksesi julkaisee? Varo ettei sinusta tule kävelevä mainostaulu, se syö uskottavuuttasi.

Mitä opin vuonna 2012

Kolme asiaa nousee selvästi yli muiden:

1) Sosiaalinen media. Olen kirjoittanut sosiaalisesta mediasta vuosina 2009-2011 omien luokittelujeni mukaan 2-3 kertaa vuodessa. Vuonna 2012 juttuja oli 17. Sosiaalinen media näkyi muutenkin, löysin itseäni erilaisilta listoilta ja esiinnyin kansainvälisissä tilaisuuksissa viisi kertaa. Käytän sosiaalista mediaa ensisijaisesti työtarkoituksiin, haen tietoa sekä ajatuksia ja keskustelen eri aiheista. Keskusteluja käydään monella tasolla ja erilaisilla forumeilla.

Sosiaalinen media on kuin villi luonto. Siellä voi toimia hyvin erilaisilla strategioilla. Voi keräillä toisten hyviä oivalluksia ja jakaa niitä ystävilleen tai voi yrittää luoda itse jotain uutta tai kiinostavaa. Monet viihtyvät vain tarkkailijoina, mutta tarkkailija ei kerää luottamuspääomaa. Pay attention (kiinnittää huomiota) on osuva termi, sillä siinä on sana pay (maksaa). Chris Dancy on korostanut huomion hintaa. Valtavasta informaatiovirrasta on osattava poimia kiinnostavat asiat ja siihen tarvitaan luottamusta viestin lähettäjään. Tietysti kenenkään ei ole pakko lähteä sosiaalisen median viidakkoon, voihan laskutkin maksaa vielä pankissa, jos internet ei kiinnosta;)

2) Service Desk 2.0. Sain valmiiksi artikkelini ja olen puhunut aiheesta paljon. Service Deskin uusiutuminen on tärkeä aihe, mutta monille se on vielä utopiaa. Vanhat mallit istuvat syvässä ja niiden poisoppiminen vie aikaa. Tästä päästäänkin kolmanteen aiheeseen.

3) Poisoppimisen tärkeys. Satuin kirjoittamaan, että meidän pitää poisoppia ITILiä, jos haluamme kehittyä it-palvelunhallinnassa. Heitosta tuli ikäänkuin vahingossa käsite: Unlearning ITIL, joka on herättänyt kovasti tunteita. ITIL tuo vielä leivän monen konsultin ja kouluttajan pöydälle, joten sen kritisointi herättää suuria tunteita. Monet ovat ahertaneet kovasti saadakseen ”arvokaan” sertifikaatin todistukseski ”ammattitaidostaan”. Valitettavasti kaikki tuo on vain keisarin uudet vaatteet: kallista mutta olematonta.

Vuoden ITSM henkilö 2012

Viime viikolla oli itSMF Finlanding Learning to Fly konferenssi. Nimi on mielestäni osuva, lentoa opetteleva linnunpoikanen on hyvä analogia alamme kypsyysasteelle. Appeelsiinin pojat tosin ottivat näkökulmaksi liikennelentäjäksi oppimisen, eikä sekään ole huono mielikuva.

Konferenssi oli hyvä, siellä oli erilaisia esityksiä ja mielenkiintoisia näkökulmia. Tässä muutama poiminta.

Chris Dancy puhui kahteen otteeseen. Ensimmäinen esitys oli päivän workshop puristettuna 45 minuuttiin. Digitaalinen lukutaito on uusi ilmiö, jota emme vielä ymmärrä täysin. Me it-alan ihmiset olemme tietotyöläisiä. Sosiaalinen media on tietoa. Kyky luoda, löytää ja lukea tietoa on osaamisemme ydintä.

Sosiaalisessa mediassa esiintyvät henkilöt ovat jotain mitä me luomme, mutta eivät sama kuin me itse.  Chris on itse hyvä esimerkki tästä. Hän on töissä BMC:llä ja hänen sosiaalisella persoonallaan on oma sopimus BMC:n kanssa ja molemmille maksetaan palkkaa.

Keynote-esityksessä Chris tarkasteli alan kehitystä , ensin taaksepäin ja sitten eteenpäin. Chrisin tulkinta tulevaisuudesta on pelottava. Sähköposti otettiin käyttöön 1990-luvulla. Muistan kuinka jotkut tiimini jäsenet vastustivat sitä. Täysin hyödytöntä ja hankalaa.

Nyt konferenssissa oli toimiva 3D-tulostin. Näytti hitaalta ja hyödyttömältä …

Rik Maes oli mielenkiintoinen. Hän puhui tiedon merkityksestä:

  • Bring your own information
  • Information as a service
  • CIO as curator of information

Hänellä oli hyviä kommentteja järjettömän monimutkaisista tietojärjestelmistä, yksi esimerkki oli potilastietojärjestelmä. Ei suuria yhtenäisiä järjestelmiä vaan pieniä, itsenäisiä ja yksinkertaisia järjestelmiä, joilla on hyvin määritellyt rajapinnat.

Antti Koskelin kertoi kuinka Konecranes otti tukitoiminnot takaisin taloon ja lähelle käyttäjää. Oli ilo kuulla tietohallintojohtajaa, joka tajuaa kuinka tärkeä tuki on ja pystyy toimimaan itsenäisesti, vastoin valtavirtaa. Suomalaisittain iso Konecranes on pieni firma jossain kaukaisessa maassa, eivät sikäläiset palveluntarjoajat ole valmiita mukauttamaan toimintaansa asiakkaitten mukaan. Oli hauska kuulla että Konecranes oli toteuttanut asioita käytännössä, joita itse olen suositellut teorian pohjalta.

Mielestäni on tärkeä ymmärtää että it-ala elää hyvin voimakasta kehityskautta ja parhaat käytännöt kehittyvät kaiken aikaa. Siksi olen itse päättänyt keskittyä taas uudestaan asiakastuen kehittämiseen. Tule työpajaani 30.10. kuulemaan ja keskustelemaan siitä, minne Service Deskit ovat matkalla.

Niin ja itSMF Finland valitsi tosiaan minut vuoden ITSM henkilöksi.

Uusi Service Desk

Olen nyt päivittänyt uuden Service Desk -mallini. Se on nyt englanninkielinen, jossain vaiheessa haavailin kai että tekisin sen suomeksi ja/tai molemmilla kielillä, mutta se ei näytä realistiselta. En saa kunnollista palautetta ellen julkaise englanniksi ja toisaalta päivittäminen kahdella kielellä on liian työlästä.

Mielestäni kyse on luonnollisesta evoluutiosta, vanha Service Desk -malli on 1980-luvulta, johan sitä on aika kehittää.

Ensimmäinen ITSMTOW podcast

Podcastit ovat kuin radio-ohjelmia eli niitä voi kuunnella internetissä. Chris Dancy pyörittää ITSMWP:tä USAssa ja ohjelmia tehdään myös Englannissa, ITSMWPROW (Rest Of the World) ja Australiassa (Antipodean). Nyt käynnistyi pohjoismainen versio ITSMTOW (Top Of the World), jossa esiintyvät Daniel Billington ja Harry Repo Ruotsista, Michael Imhoff Nielsen Tanskasta ja minä Suomesta. (Harry on melkein suomalainen). Ensimmäistä episodia ei ole vielä julkaistu mutta sen aiheena oli Service Desk 2.o. Käsittelimme myös viimeistä tutkimustani. BYOD nousi myös keskusteluaiheeksi.

Teimme ohjelman gäyttämällä Google+ Hangout -palvelua. Se on aika hauska tapa keskustella pienen ryhmän kesken. Siinä ei ole kai mitään uutta joihinkin vastaaviin palveluihin verrattuna, mutta se on vaivaton ja maksuton, tarvitset vain google tilin, esim gmail osoitteen. Ostin alle 30 euron kameran, jossa on myös mikrofoni ja se toimii oikein hyvin.

Laitan tänne linkin ohjelmaan kunhan se on editoitu.

Puhe kiinnostaa

It palvelunhallintaan liittyvät puheohjelmat, podcastit ovat yllättävän suosittuja. Chris Dancyn käynnistämiä podcasteja kuuntelee yhteensä n. 40.000 ihmistä. Suosituin on USA-versio. Lähetyksiä tehdään myös Englannissa ja Australiassa. Pian alkaa myös pohjoismainen versio, siinä on mukana Michael Imhoff Nielsen Tanskasta, Daniel Billing ja Harry Repo Ruotsista ja minä Suomesta.

Saa nähdä onnistuuko yhteispohjoismainen, englanninkielinen lähetys. Kuuntelen tässä parhaillaan yhtä lähetystä taustalla, mutta nopean jenkkienglannin kuunteleminen vaatii aika lailla keskittymistä. No, me varmasti  puhumme hitaammin.

Yksi aihe tulee olemaan nämä kuukausittain tekemäni pikakyselyt. Kiitokset taas kerran kaikille vastanneille.

Kuulin muuten että ITSMF:n kysely on flopannut, vastauksia oli tullut Tanskassa ja Ruotsissa heikosti, oliko vain 25-30 per maa. Toisaalta onko niistä kyselyistä koskaan saatu mitään mielenkiintoista tulosta? Niiden mukaan prosessit olivat käytössä jo vuosia sitten ja kaikki hyvin. Muutama vuosi sitten mukana oli jopa kysymys, jossa ihmisiä pyydettiin itse arvioimaan omien prosessiensa kypsyys, huh huh. Ihan kuin olisi olemassa jokin globaali kyspsyysmittari, jonka kaikki tuntisivat ja osaisivat soveltaa.

PS Olen luopunut Firefoxin käytöstä, alkoi tulla vaikeuksia ladata mm. näitä WordPress sivuja. Siirryin käyttämään Chromea.

 

%d bloggers like this: