Service Deskin kommunikaatiokanavat

Pikakyselyn tavoitteena oli selvittää mitä kommunikaatiokanavia service deskeissä käytetään Suomessa 2016. Kysely oli tämän näköinen.

Tässä on yksi kysymys, johon voi vastata kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen tilanne on kaikille ja toinen niille, jotka ovat töissä tietotekniikkaan liittyvää asiakas- tai tukipalveluja tarjoavassa yksikössä.
Kirjoita vastauksesi kysymyksen perään ja lähetä vastauksesi sähköpostilla.

Mitä kontaktikanavia tietotekniikkapalveluihin liittyvissä kysymyksissä on käytössä?
1) Olen itse käyttänyt näitä kanavia tämän vuoden aikana:

2) Tarjoamme palvelutoimittajana näitä kanavia:

Vastausvaihtoehdot, merkitse kaikki soveltuvat kanavat ylläolevien kaksoispisteiden perään.

 

a) puhelin
b) sähköposti
c) lomake tai sovellus www-sivuilla
d) käynti palvelupisteessä
e) Twitter
f) Facebook
g) avoin keskusteluforum
h) sisäinen (suljettu) keskusteluforum
i) muu, mikä
x) en ole tarvinnut olla yhteydessä tämän vuoden aikana

Vastauksia tuli 50 kpl heti ensimmäisellä kierroksella. Uusintakierros olisi varmasti kasvattanut vastaajamäärä, mutta katsoin, että tämä riitti. Tulos olisi tuskin muuttunut merkittävästi.

dia1

Kanavia on otettu käyttöön hyvin. Keskiarvo on 4,5 kanavaa ja hiukan vajaa puolet vastaajista kertoo käytössä olevan viisi tai enemmän kanavaa. Yleisin vaihtoehto on kuusi kanavaa.

dia2

Perinteiset puhelin ja sähköposti ovat yleisimmät. On myös tavallista, että asiakkaat voivat syöttää tiedot itse järjestelmään. Palvelupisteiden suosio on kasvanut nopeasti ja myös sisäiset eli suljetut forumit ovat yleistyneet. Avoimen sosiaalisen median käyttö on melko harvinaista.

On hyvä pitää mielessä, että tämä ei kerro vielä mitään yhteydenottojen määrästä. Ryhmässä muu yleisin on chat, jonka mainitsi yli 10% vastaajista, ja eräs vastaaja kertoi sen ohittaneen volyymissä puhelinliikenteen. Muita esiin tulleita kanavia olivat Skype, Lync, SMS ja Jira.

On todennäköistä, että chat on paljon yleisempi kuin reilu 10 %, mutta koska se unohtui pois luettelosta, sen osuus jäi vastauksissa vähäisemmäksi.

dia3

Vastaajien oma käyttö ei suuresti poikkea tarjonnasta.

Johtopäätökset

Usean kanavan tarjoaminen on selvästi yleistyvä käytäntö. Tämä on järkevää, sillä perinteinen puhelin on kallis kanava. Monet uudet kanavat säästävät sekä asiakkaan että palveluntarjoajan resursseja.

Kannattaa siis harkita uusien kanavien käyttöönottoa. Kaikki kanavat eivät tietenkään sovi kaikille organisaatioille, mutta asiaa pitää harkita avoimesti. Esteenä voivat olla myös omat ennakkoluulot ja tiedon puute. Sysäyksen tälle selvitykselle antoi tuore ITIL practitioner -kirja, jossa kanavia käsitellään hyvin vähän ja sekin oudosti. Arvion kirjasta löydät täältä.

 

Vuoden ITSM henkilö 2012

Viime viikolla oli itSMF Finlanding Learning to Fly konferenssi. Nimi on mielestäni osuva, lentoa opetteleva linnunpoikanen on hyvä analogia alamme kypsyysasteelle. Appeelsiinin pojat tosin ottivat näkökulmaksi liikennelentäjäksi oppimisen, eikä sekään ole huono mielikuva.

Konferenssi oli hyvä, siellä oli erilaisia esityksiä ja mielenkiintoisia näkökulmia. Tässä muutama poiminta.

Chris Dancy puhui kahteen otteeseen. Ensimmäinen esitys oli päivän workshop puristettuna 45 minuuttiin. Digitaalinen lukutaito on uusi ilmiö, jota emme vielä ymmärrä täysin. Me it-alan ihmiset olemme tietotyöläisiä. Sosiaalinen media on tietoa. Kyky luoda, löytää ja lukea tietoa on osaamisemme ydintä.

Sosiaalisessa mediassa esiintyvät henkilöt ovat jotain mitä me luomme, mutta eivät sama kuin me itse.  Chris on itse hyvä esimerkki tästä. Hän on töissä BMC:llä ja hänen sosiaalisella persoonallaan on oma sopimus BMC:n kanssa ja molemmille maksetaan palkkaa.

Keynote-esityksessä Chris tarkasteli alan kehitystä , ensin taaksepäin ja sitten eteenpäin. Chrisin tulkinta tulevaisuudesta on pelottava. Sähköposti otettiin käyttöön 1990-luvulla. Muistan kuinka jotkut tiimini jäsenet vastustivat sitä. Täysin hyödytöntä ja hankalaa.

Nyt konferenssissa oli toimiva 3D-tulostin. Näytti hitaalta ja hyödyttömältä …

Rik Maes oli mielenkiintoinen. Hän puhui tiedon merkityksestä:

  • Bring your own information
  • Information as a service
  • CIO as curator of information

Hänellä oli hyviä kommentteja järjettömän monimutkaisista tietojärjestelmistä, yksi esimerkki oli potilastietojärjestelmä. Ei suuria yhtenäisiä järjestelmiä vaan pieniä, itsenäisiä ja yksinkertaisia järjestelmiä, joilla on hyvin määritellyt rajapinnat.

Antti Koskelin kertoi kuinka Konecranes otti tukitoiminnot takaisin taloon ja lähelle käyttäjää. Oli ilo kuulla tietohallintojohtajaa, joka tajuaa kuinka tärkeä tuki on ja pystyy toimimaan itsenäisesti, vastoin valtavirtaa. Suomalaisittain iso Konecranes on pieni firma jossain kaukaisessa maassa, eivät sikäläiset palveluntarjoajat ole valmiita mukauttamaan toimintaansa asiakkaitten mukaan. Oli hauska kuulla että Konecranes oli toteuttanut asioita käytännössä, joita itse olen suositellut teorian pohjalta.

Mielestäni on tärkeä ymmärtää että it-ala elää hyvin voimakasta kehityskautta ja parhaat käytännöt kehittyvät kaiken aikaa. Siksi olen itse päättänyt keskittyä taas uudestaan asiakastuen kehittämiseen. Tule työpajaani 30.10. kuulemaan ja keskustelemaan siitä, minne Service Deskit ovat matkalla.

Niin ja itSMF Finland valitsi tosiaan minut vuoden ITSM henkilöksi.

%d bloggers like this: